Romaniasta ja Bulgariasta tulee Schengen-alueen täysjäseniä 1. tammikuuta 2025 alkaen.
Euroopan komissio korosti tiedotteessaan tätä molempien maiden ja Euroopan unionin (EU) kannalta elintärkeää askelta.
”Tämä ei ainoastaan vahvista Schengen-aluetta, vaan myös vahvistaa sisämarkkinoita ja lisää matkustamista, kauppaa ja matkailua”, EU:n komissio totesi.
Komissio korosti, että vahva Schengen-alue vahvistaa EU:n yhtenäisyyttä ja vahvuutta maailmanlaajuisesti.
Romania ja Bulgaria ovat nyt Schengenin täysjäseniä sen jälkeen, kun Itävalta on vihdoin poistanut pitkäaikaisen veto-oikeutensa.
Tämä avasi tien näiden kahden maan täydelliselle pääsylle Euroopan rajattomalle matkustusalueelle.
Itävalta poistaa veto-oikeuden, mikä avaa tietä yhdentymiselle
Itävalta oli aiemmin estänyt Romanian ja Bulgarian liittymisen Schengen-alueeseen vedoten Balkanin reitin laittoman maahanmuuton aiheuttamiin huolenaiheisiin.
Itävallan sisäministeri Gerhard Karner selitti hiljattain veto-oikeuden poistamisen perusteita.
”Voimme ottaa seuraavan askeleen EU:n (oikeus- ja sisäasioiden) neuvostossa. Ilman tätä veto-oikeutta tätä laittomien rajanylitysten massiivista vähenemistä ei olisi tapahtunut”, hän sanoi.
Muutos on seurausta Romanian ja Bulgarian edistymisestä rajaturvallisuuden parantamisessa, mikä on johtanut luvattomien maahantulojen merkittävään vähenemiseen.
Itävallan tietojen mukaan laittomat rajanylitykset Unkarin kautta Itävaltaan vähenivät 70 000:sta vuonna 2023 vain 4 000:een tänä vuonna.
Päätös on osoitus Romanian ja Bulgarian sitoutumisesta EU:n normien noudattamiseen.
Se merkitsee myös muutosta Itävallan kannassa, sillä se sallii Schengenin laajentamisen kaakkoisiin naapureihinsa vuosien viivästysten jälkeen.
Romanian ja Bulgarian tie Schengeniin
Romania ja Bulgaria liittyivät EU:hun vuonna 2007 ja ovat siitä lähtien pyrkineet Schengenin täysjäsenyyteen.
Molemmat maat saavuttivat osittaisen jäsenyyden maaliskuussa 2024, jolloin lento- ja meriliikenteen rajatarkastukset poistuvat.
Itävallan ja muutaman muun EU-maan vastustuksesta johtuen maarajoille tehtiin kuitenkin edelleen tarkastuksia.
Vastalauseiden taustalla oli huoli laittomasta maahanmuutosta ja rajavalvontavalmiuksista.
Vuosien mittaan Romania ja Bulgaria ovat toteuttaneet laajoja uudistuksia, parantaneet rajaturvallisuusinfrastruktuuria ja tehneet yhteistyötä EU:n virastojen, kuten Frontexin, kanssa.
Heidän ponnistelunsa voittivat lopulta Itävallan ja muiden jäsenvaltioiden luottamuksen, mikä tasoitti tietä täysjäsenyydelle.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen oli tyytyväinen päätökseen ja kutsui sitä ”ilon päiväksi” kaikille eurooppalaisille ja yrityksille.
Hän lisäsi: ”Yhdessä voimme hyötyä vahvemman ja tiiviimmin yhteenliitetyn unionin eduista.”
Matkailu- ja taloushyödyt Euroopalle
Romanian ja Bulgarian liittyminen Schengen-alueeseen laajentaa Schengen-alueen 29 maahan, joka ulottuu Skandinaviasta Mustallemerelle.
Maarajoilla tehtävien tarkastusten poistaminen säästää aikaa ja tekee passittomasta liikkumisesta sen 29 jäsenvaltion välillä saumattomampaa.
Esimerkiksi Bukarestin ja Budapestin tai Sofian ja Wienin välisillä automatkoilla ei enää tarvitse pysähtyä pitkään tarkastuspisteillä.
Tämä tekee usean maan matkoista EU:ssa helpompia matkailun, liike- tai perhevierailujen kannalta.
Paremman liikkuvuuden odotetaan lisäävän matkailua Romaniassa ja Bulgariassa, jotka ovat kuuluisia luonnonkauneudestaan, historiallisista maamerkeistään ja edullisuudestaan.
Romanian ja Bulgarian yritykset, erityisesti logistiikka- ja kaupan alan yritykset, hyötyvät nopeammista kuljetuksista ja pienemmistä kustannuksista.
Kun maarajoilla tehtävät tarkastukset poistetaan, tavarat voivat liikkua tehokkaammin EU:n markkinoilla, mikä parantaa molempien maiden kilpailukykyä.
Vapaan liikkuvuuden ja turvallisuuden tasapainottaminen
Vaikka Schengen-jäsenyys korostaa vapaata liikkuvuutta, se edellyttää myös vankkaa ulkorajojen turvallisuutta.
Romania ja Bulgaria ottavat nyt suuremman vastuun EU:n kaakkoisrajojen turvaamisesta.
Molemmat maat vahvistavat yhteistyötään EU:n aloitteissa, joilla pyritään parantamaan turvallisuutta EU:n ulkorajoilla ja käsittelemään maahanmuuttokysymyksiä.
Ne ovat investoineet merkittävästi valvontajärjestelmiin ja nykyaikaistaneet rajanylityspaikkoja.
Molemmat maat myös hyödyntävät nopeiden turvapaikka- ja palauttamismenettelyjen pilottihankkeiden menestyksekästä täytäntöönpanoa.
Lisäksi komissio jatkaa rahoitustuen ja Frontexin tuen antamista molemmille jäsenvaltioille.
Liikkuvuuteen ja turvallisuuteen keskittyminen on yksi Schengen-alueen menestyksen kulmakivistä.
EU:n viisumisääntöjen noudattaminen Romaniaan ja Bulgariaan suuntautuvissa vierailuissa
Romania ja Bulgaria alkoivat myöntää lyhytaikaisia Schengen-viisumeja huhtikuussa 2024, kuukausi sen jälkeen kun ilma- ja merirajat poistettiin.
EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten ja asukkaiden on noudatettava Schengen-alueen sääntöjä vieraillessaan Romaniassa ja Bulgariassa.
Heidän oleskelunsa näissä kahdessa maassa lasketaan osaksi 90 päivän viisumimääräystä 180 päivän jakson sisällä lyhytaikaista oleskelua varten.
Vuonna 2025 EU ottaa käyttöön kaksi uutta rajatarkastusjärjestelmää, maahantulo- ja maastapoistumisjärjestelmän (EES) ja eurooppalaisen matkatieto- ja valtuutusjärjestelmän (ETIAS).
EES:n mukaan EU:n ulkopuolisten matkustajien on toimitettava biometriset tiedot, kuten sormenjäljet ja kasvokuvaukset, Schengen-alueelle saapuessaan ja sieltä poistuessaan.
Se korvaa manuaalisen passin leimaamisen, jotta matkustajia voidaan seurata tarkemmin ja havaita oleskelun ylitykset blokissa.
ETIAS-järjestelmä puolestaan edellyttää, että EU:n ulkopuoliset matkustajat, myös Yhdistyneestä kuningaskunnasta tulevat, täyttävät sähköisen matkustusluvan ennen matkaa.
Järjestelmää sovelletaan kaikkiin Schengen-maihin, ja sen tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja samalla säilyttää matkustamisen helppous.
Matkustajia kehotetaan pysymään ajan tasalla uusimmista säädöksistä ja siitä, milloin niitä sovelletaan, jotta vältytään viivästyksiltä ja häiriöiltä.