Brittimatkustajat voivat joutua kohtaamaan epätavallisen rajavalvontaviranomaisen – tekoälyä hyödyntävän valheenpaljastinjärjestelmän – intensiivisen kuulustelun.
Euroopan unioni (EU) aikoo tiettävästi käyttää tekoälyä yhtenä rajaturvallisuustoimenpiteenä.
Kehittynyt tekoälyohjelmisto analysoi kasvojen ilmeitä, kehonkieltä ja muita käyttäytymissignaaleja, kun seulotaan Yhdistyneestä kuningaskunnasta saapuvia matkustajia.
Se voitaisiin ottaa käyttöön rajatarkastuksissa kaikilla lentoasemilla ja lauttaterminaaleissa.
The Mail -lehden mukaan korkean teknologian tekoälyvalheenpaljastimet olisivat osa EU:n uusia rajavalvontatoimenpiteitä.
Nämä järjestelmät ovat maahantulo- ja maastapoistumisjärjestelmä (EES) ja eurooppalainen matkatieto- ja valtuutusjärjestelmä (ETIAS).
Euroopan työllisyysstrategia tulee voimaan 6. lokakuuta 2024, ja ETIAS tulee voimaan vuonna 2025.
Molemmat matkaohjelmat edellyttävät, että EU:n ulkopuoliset vierailijat toimittavat biografiset ja biometriset tiedot päästäkseen Schengen-maihin.
Miten tekoälyn valheenpaljastimet toimivat
Raportin mukaan matkustajat saattavat joutua suorittamaan verkkohaastattelun tietokoneanimaationa toimivan avatarin kanssa ennen EU:hun menoa.
Haastattelun aikana matkustajilta kysytään heidän matkansa tarkoituksesta ja muista henkilökohtaisista tiedoista.
Tekoälyjärjestelmä analysoisi kasvojen ilmeitä, kehonkieltä ja silmänliikkeitä, jotta se voisi määrittää totuudenmukaisuuden haastattelujen aikana.
Jos ohjelmisto havaitsee merkkejä epäilyttävästä tai vilpillisestä käyttäytymisestä, se voi merkitä matkustajan lisäseulontaan maahanmuuttovirkailijoiden toimesta.
EU on jo testannut vastaavaa tekoälyn valheenpaljastusteknologiaa pilottiohjelmissa, joiden koodinimet ovat iBorderCtrl ja Trespass.
iBorderCtrl on 4,5 miljoonan euron (5,1 miljoonan dollarin) EU-rahoitteinen hanke, jota testataan vuosina 2016-2019 Kreikassa, Unkarissa ja Latviassa.
Manchester Metropolitan Universityn tutkijat kehittivät teknologian, ja heidän yrityksensä Silent Talker Ltd. markkinoi sitä kaupallisesti.
TRESPASS-konsortio pilotoi ohjelmistoa ja testasi toista samannimistä valheenpaljastinohjelmistoa marraskuuhun 2021 asti.
Näiden kokeiden aikana koejärjestelmät seurasivat osallistujien fyysisiä reaktioita, kun animoidut rajavartijat esittivät heille kysymyksiä.
Joissakin kokeissa jopa skannattiin ihmisten sosiaalisen median tilejä, jotta voitiin selvittää, ovatko he mahdollisesti turvallisuusriski.
Sosiaalisen median sisällön käyttäminen tällaiseen seulontaan on kuitenkin herättänyt kansalaisoikeusaktivistien keskuudessa huolta sananvapauden loukkauksista.
Uudet EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia koskevat maahantulosäännöt
Tekoälyn valheenpaljastinseulontaan on mahdollisuus, kun EU valmistautuu tiukempien maahantulosääntöjen käyttöönottoon.
Kaksi uutta rajatarkastusjärjestelmää tiukentavat Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten ja EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten tarkastuksia Euroopassa.
EES edellyttää kaikilta EU:n ulkopuolisilta matkustajilta biometrisiä tietoja, ja se tallentaa sormenjäljet ja kasvoskannaukset EU:n tietokantaan.
Tätä käytetään EU:n ulkopuolisten matkustajien Schengen-alueelle saapumisen ja sieltä poistumisen kirjaamiseen sen sijaan, että heidän passinsa leimattaisiin manuaalisesti.
Toisaalta ETIAS-järjestelmä on samanlainen kuin Yhdysvaltojen (USA) viisumivapausohjelma ja Yhdistyneen kuningaskunnan sähköinen matkustuslupa (ETA).
Muiden kuin viisumivapaiden kansalaisten on hankittava ETIAS-lupa ennen Schengen-alueelle matkustamista.
Saadakseen ETIAS-ohjelman hakijoiden on täytettävä verkkolomake, jossa he vastaavat kysymyksiin taustastaan ja matkan yksityiskohdista.
Tekoälyä hyödyntävä valheenpaljastinohjelmisto voitaisiin integroida verkkohakemusprosessiin, ja se kuulustelisi matkustajia virtuaalisesti heidän antaessaan vaadittuja tietoja.
Tekoälyn valheenpaljastimiin liittyvät eettiset huolenaiheet
Tekoälyn käyttäminen valheiden havaitsemiseen ihmisten käyttäytymisessä on herättänyt paljon kritiikkiä ja epäilyjä.
EU:n tekoälylain tarkoituksena on varmistaa, että tekoälyä käytetään turvallisesti ja oikeudenmukaisesti.
Tavoitteena on suojella ihmisten oikeuksia ja yksityisyyttä ja samalla mahdollistaa hyödyllisen tekoälyteknologian kehittyminen.
Siinä tekoälyjärjestelmät jaetaan riskitasoihin, joista joitakin pidetään erittäin riskialttiina, kuten tunteiden tunnistamiseen käytettäviä järjestelmiä.
Kriitikot väittävät kuitenkin, että EU:n tekoälyasetus sallii edelleen sen käytön lainvalvonnassa ja maahanmuuton valvonnassa, kuten BiometricUpdate.com-sivustolla julkaistussa raportissa todetaan.
Jotkut asiantuntijat ovat pitäneet tekoälyn valheenpaljastimia epäluotettavana ”pseudotieteenä”, joka voi johtaa epäoikeudenmukaiseen syrjintään.
Euroopan parlamentin saksalainen jäsen Patrick Breyer väitti, että edes koulutetut ihmisasiantuntijat eivät pysty luotettavasti havaitsemaan valheita pelkästään ilmeiden tai kehonkielen perusteella.
Hän varoitti, että tekoälyn valheenpaljastimet voivat kohdistaa valheenpaljastimet epäoikeudenmukaisesti vammaisiin ja ahdistuneisiin.
Se voisi myös syrjiä erilaisia kulttuurisia tulkintoja kehonkielestä.
On myös pelättävissä, että tällaiset tekoälyjärjestelmät voivat olla ennakkoluuloisia tiettyjä etnisiä ryhmiä tai kansallisuuksia kohtaan niiden tietojen perusteella, joihin ne on koulutettu.
Monet kriitikot pitävät sitä epäeettisenä invasiivisen valvontateknologian ylilyöntinä.
EU:n virkamiehet ovat puolustaneet kokeita tarpeellisina rajaturvallisuuden vahvistamiseksi ja mahdollisten uhkien tunnistamiseksi.