Ranskassa asuvan Britannian kansalaisen on edelleen noudatettava Euroopan unionin (EU) 90 päivän viisumisääntöjä.
Ranskan perustuslakineuvosto hylkäsi 25. tammikuuta 2024 ehdotuksen, jonka mukaan Britannian kakkosasuntojen omistajien 90 päivän viisumivaatimuksia lievennettäisiin Breitin jälkeen.
Conseil Constitutionnel on Ranskan korkein perustuslakiasioita käsittelevä viranomainen. Se varmistaa, että maassa noudatetaan perustuslain periaatteita ja sääntöjä.
Muutos on osa kiistanalaista maahanmuuttolakia, jonka Ranskan parlamentin molemmat kamarit hyväksyivät joulukuussa 2023.
Se olisi sallinut Ranskassa kiinteistöjä omistaville Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisille pitkäaikaisen viisumin myöntämisen ilman muodollisuuksia.
Lakiehdotuksella olisi kierretty EU:n kolmansien maiden kansalaisille asettama 90 päivän viisumisääntö. Kolmansien maiden kansalaisiin kuuluvat nyt myös Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaiset Brexitin jälkeen.
Ranskan perustuslakineuvosto hylkäsi lähes kolmanneksen ehdotetusta maahanmuuttolakiehdotuksesta.
Neuvosto hylkäsi myös muun muassa sosiaalietuuksien ja perheenyhdistämissääntöjen tiukentamisen sekä maahanmuuttokiintiöiden käyttöönoton.
Miksi automaattinen pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitettu viisumi poistettiin käytöstä?
Ranskan perustuslakineuvosto hylkäsi menettelyllisin perustein automaattisen pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitetun viisumin myöntämisen brittiläisille toisen asunnon omistajille.
Neuvosto katsoi, että ehdotus ei muistuta riittävästi lakiehdotuksen alkuperäistä sanamuotoa. Se väitti myös, että se ei liity asiaan edes välillisesti.
Jäsenet, joita kutsutaan myös nimellä lesa sages eli ”viisaat”, perustelivat päätöksensä Ranskan perustuslain 45 artiklalla.
Se totesi, että tiettyjen Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten Ranskassa oleskelua koskevat ehdot ”eivät kuuluisi lakiin sillä perusteella, että se olisi otettu käyttöön ensimmäisessä käsittelyssä”.
Hallituksen alkuperäinen teksti vuosi sitten ei sisältänyt automaattista pitkäaikaista oleskelua koskevaa viisumioikeutta koskevaa säännöstä brittiläisille asunnonomistajille.
Senaattori Martine Berthet lisäsi siihen tarkistuksen, jonka senaattorit hyväksyivät sitten uutena lakiehdotuksen artiklana.
Paikallinen kertoi Ranskan perustuslain asiantuntija Thibaud Mulieriin viitaten , että 45 artiklan perusteluissa keskitytään ”lainsäädännöllisiin lisäkysymyksiin” eli artikloihin, jotka eivät liity lain tarkoitukseen.
Ehdotuksen olisi myös vastattava lakiehdotuksen alkuperäisiä perusteita. Maahanmuuttolakia ehdotettiin ”maahanmuuton hallitsemiseksi ja kotouttamisen parantamiseksi”.
Neuvosto totesi, että brittiläisiä kakkosasunnon omistajia koskevilla säännöksillä ”ei ole edes välillistä yhteyttä muihin säännöksiin”.
”Näin ollen, ilman että perustuslakivaliokunta ennakoi näiden säännösten sisällön yhteensopivuutta muiden perustuslaillisten vaatimusten kanssa, on katsottava, että koska ne on hyväksytty perustuslain vastaisessa menettelyssä, ne ovat näin ollen perustuslain vastaisia”, Ranskan korkein neuvosto päätti.
Ranskan perustuslakineuvosto ei kuitenkaan ottanut kantaa siihen, rikkooko automaattista viisumia koskeva ehdotus Ranskan perustuslakia.
Perustuslakineuvoston päätöksistä ei kuitenkaan voi valittaa.
EU:n viisumisääntöjen lieventäminen Ranskassa asuville brittiläisille asunnonomistajille
Kun lainsäätäjät olivat lisänneet säännöksen Yhdistyneen kuningaskunnan asunnonomistajille Ranskassa, sitä vastustaneet lakimiehet saivat sen nopeasti poistettua. Näin tapahtui jo ennen kuin se oli ensimmäistä kertaa perustuslakia säätävässä kansalliskokouksessa.
Ranskalaiset parlamentin jäsenet väittivät, että omaisuuden omistaminen Ranskassa ei riitä perusteeksi viisumivapaudelle. Sen voidaan myös katsoa suosivan jotakin ihmisryhmää heidän taloudellisen tilanteensa vuoksi.
Silti lainsäätäjät sisällyttivät epämääräisesti muotoillun säännöksen uudelleen maahanmuuttolakiin ennen sen hyväksymistä.
”Pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitettu viisumi myönnetään automaattisesti Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisille, joilla on toinen koti Ranskassa. Näin ollen heidän ei tarvitse hakea pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitettua viisumia”, tarkistuksessa sanotaan.
Se palauttaisi Ranskassa asuvat brittiläiset asunnonomistajat takaisin ennen Brexitiä voimassa olleisiin sääntöihin. Lakiehdotuksen mukaan he saisivat jäädä ranskalaisiin koteihinsa yli 90 päiväksi.
Brittiläiset kodinomistajat voivat oleskella Ranskassa enintään 90 päivää.
Ranskan muutos maahanmuuttolakiin oli mahdollisesti hyvä uutinen Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisille, jotka omistavat kiinteistöjä Ranskassa ennen brexitiä.
Raporttien mukaan myös Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaiset etsivät yhä useammin ranskalaisia kiinteistöjä. Ranskalaista asuntoa etsivien brittien määrä oli kuusi kertaa tavallista suurempi.
Brexitin jälkeisten viisumisäännösten mukaan EU pitää Britannian kansalaisia kolmansien maiden kansalaisina.
Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaiset voivat oleskella Ranskassa tai muussa Schengen-alueen valtiossa ilman viisumia enintään 90 päivää 180 päivän jakson aikana.
Ranskassa kiinteistöjä omistavat henkilöt eivät myöskään voi vierailla muissa EU-maissa, jos he ovat jo viettäneet 90 päivää ranskalaisessa kodissaan.
Heidän on haettava viisumia tai oleskelulupaa voidakseen jatkaa oleskeluaan tai vierailla muissa Schengen-alueen maissa.