Euroopan unioni (EU) hyväksyi toukokuussa 2024 maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksensa merkittävän uudistuksen.
Säännöt auttavat hallitsemaan saapumisia, luovat tehokkaita menettelyjä ja varmistavat oikeudenmukaisen taakanjaon jäsenvaltioiden kesken.
EU julkaisi 12. kesäkuuta kattavan 10-kohtaisen suunnitelman uuden maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksensa toteuttamiseksi.
Yhteisessä täytäntöönpanosuunnitelmassa hahmotellaan toimet, jotka EU:n jäsenvaltioiden on toteutettava uusien sääntöjen täytäntöönpanemiseksi.
”Nämä uudet säännöt tehostavat eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää”, totesi Belgian turvapaikka- ja maahanmuuttoministeri Nicole de Moor.
Hän lisäsi, että se myös ”lisää jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta”.
Suunnitelma on vuosia kestäneiden neuvottelujen jälkeen merkittävä muutos siinä, miten EU käsittelee maahanmuutto- ja turvapaikka-asioita.
Kattavassa suunnitelmassa luodaan edellytykset sille, että EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkasopimus on täysin toiminnassa kesäkuuhun 2026 mennessä.
Tämän kunnianhimoisen aloitteen tavoitteena on luoda yhtenäisempi, oikeudenmukaisempi ja tehokkaampi järjestelmä muuttoliikkeen hallinnoimiseksi koko blokissa.
EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksen 10 osatekijää
Muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen kattava suunnitelma koostuu 10 keskeisestä alasta, joita EU-maiden on käsiteltävä samanaikaisesti.
1. Yhteinen tietojärjestelmä
Uuden järjestelmän ytimessä on Eurodac, yhteinen tietokanta, jonka avulla EU-maat voivat jakaa vastuun turvapaikanhakijoista.
Tämä päivitetty järjestelmä kerää yksityiskohtaisempia tietoja maahanmuuttajista, mukaan lukien biometriset tiedot, jotta saapumisia ja turvapaikkahakemuksia voidaan seurata paremmin.
2. Ulkorajojen valvonta
EU ottaa käyttöön uuden järjestelmän laittomasti EU:n ulkorajoilla saapuvien henkilöiden käsittelyä varten.
Tämä tarkoittaa turvapaikkahakemusten ja palautusten käsittelyn nopeuttamista ja tehostamista.
3. Elintason paraneminen
Suunnitelmassa vaaditaan parempia vastaanotto-olosuhteita turvapaikanhakijoille, mukaan lukien aikaisempi pääsy työpaikoille ja terveydenhuoltoon, sekä fyysiseen että henkiseen hoitoon.
Se keskittyy erityisesti kansainvälistä suojelua saaviin henkilöihin ja haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin, kuten perheisiin ja lapsiin.
4. Yhdenmukaistetut turvapaikkamenettelyt
EU pyrkii luomaan oikeudenmukaiset, tehokkaat ja yhdenmukaiset turvapaikkamenettelyt kaikissa jäsenvaltioissa.
Tämä sujuvoittaa arviointi- ja päätöksentekoprosessia ja tarjoaa hakijoille selkeämmät takeet ja oikeudet.
5. Tehokkaat palautusmenettelyt
Suunnitelmassa korostetaan tehokkaita ja oikeudenmukaisia palautusmenettelyjä niille, joilla ei ole oikeutta jäädä EU:hun.
Tätä pidetään ratkaisevan tärkeänä kestävän maahanmuuttopolitiikan ylläpitämiseksi.
6. Oikeudenmukainen vastuunjako
Uudella järjestelmällä pyritään jakamaan vastuu maahanmuuttajista tasaisemmin EU-maiden kesken, mikä vähentää etulinjan valtioiden taakkaa.
7. Solidaarisuusmekanismi
EU:lla on nyt ensimmäistä kertaa pysyvä, oikeudellisesti sitova solidaarisuusmekanismi, jolla tuetaan maita, joihin kohdistuu muuttopaineita.
8. Kriisivalmius
Suunnitelmaan sisältyy EU:n valmiuden, varautumissuunnitelmien ja reagointikyvyn parantaminen muuttoliikekriiseissä ja odottamattomissa tilanteissa.
9. Tehostetut suojatoimet
Turvapaikanhakijoita ja haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä suojellaan paremmin, ja perusihmisoikeuksien valvontaa lisätään.
10. Integrointipyrkimykset
Suunnitelmassa kehotetaan lisäämään ponnisteluja maahanmuuttajien uudelleensijoittamiseksi, osallistamiseksi ja kotouttamiseksi EU:n yhteisöihin.
Maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpanon aikataulu ja haasteet
Euroopan komissio ehdotti uutta maahanmuutto- ja turvapaikkasopimusta syyskuussa 2020.
Euroopan parlamentti hyväksyi sen huhtikuussa 2024 ja Eurooppa-neuvosto toukokuussa 2024.
Sopimuksen määräykset tulivat voimaan 11. kesäkuuta 2024.
Nyt kun yhteinen täytäntöönpanosuunnitelma on esitetty, EU-mailla on vuoden 2024 loppuun asti aikaa laatia omat kansalliset suunnitelmansa.
”Vain yhdessä voimme löytää vastauksia maailmanlaajuiseen muuttoliikehaasteeseen”, de Moor totesi ja korosti jäsenvaltioiden välisen yhteistyön tarvetta.
Uuden järjestelmän on määrä olla täysin toimintavalmis vuoden 2026 alussa, joten mailla on noin kaksi vuotta aikaa ottaa kaikki käyttöön.
Tähän sisältyy uusien menettelyjen käyttöönotto, henkilöstön kouluttaminen ja turvapaikanhakijoiden mahdollinen siirtäminen.
Komissio tekee myös yhteistyötä maiden kanssa niiden kansallisten täytäntöönpanosuunnitelmien kehittämiseksi.
Tämän kunnianhimoisen maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksen onnistuminen riippuu kuitenkin kaikkien EU:n jäsenvaltioiden sitoutumisesta ja yhteistyöstä.
Tulevat kuukaudet ovat ratkaisevia sen kannalta, pystyykö EU lunastamaan lupauksensa tehokkaammasta, inhimillisemmästä ja yhtenäisemmästä lähestymistavasta maahanmuuttoon.
Maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksen vaikutus matkustamiseen ja maahanmuuttoon
Muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpano tuo muutoksia EU:n alueelle matkustaviin tai EU:n sisällä liikkuviin henkilöihin.
Viisumivapaista maista tulevien vierailijoiden on haettava Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmää(ETIAS) vuoden 2025 puolivälistä alkaen.
ETIAS-järjestelmän avulla EU:n hallitus voi rajaturvallisuuden parantamiseksi seuloa matkustajat etukäteen ennen rajalle saapumista.
EU ottaa lokakuussa 2024 käyttöön myös uuden rajatarkastusjärjestelmänsä, Entry/Exit System (EES), jonka tarkoituksena on myös parantaa turvallisuutta.
EES:n mukaan lyhytaikaista oleskelua varten myönnettävän viisumin haltijoiden ja viisumivapaiden maiden on toimitettava biometriset tiedot rajalla.
Passin leimaamisen sijasta järjestelmä tallentaa Schengen-alueelle saapumisen ja sieltä poistumisen kasvojen ja sormenjälkien skannauksen avulla.
Kun maahanmuuttajat, kuten perheet, sijoittajat ja opiskelijat, muuttavat EU:n jäsenvaltioihin, voi olla tarpeen soveltaa uusia toimintalinjoja ja menettelyjä.
Katse eteenpäin
Vaikka suunnitelma on merkittävä edistysaskel, siinä on omat haasteensa.
Jotkin jäsenvaltiot ovat ilmaisseet huolensa pakollisesta uudelleensijoittamisesta ja vastuunjakovelvoitteista.
Muuttoliike- ja turvapaikkasopimus edustaa näin ollen merkittävää uudistusta EU:n lähestymistavassa yhteen sen haastavimmista kysymyksistä.
Lainsäädännöstä täytäntöönpanoon siirryttäessä maailma seuraa, pystyykö uusi järjestelmä vastaamaan 2000-luvun monimutkaisiin muuttoliikkeen vaatimuksiin.